Yleistä työsuojelusta

  kollaasi-etusivulle-2

Koska sivuilla on käsitelty runsaasti materiaaleja, joita käyttävät kaikki kuvataiteilijat, on sivujen nimi muutettu eli se oli ennen "Taidegraafikon työsuojelu" ja nyt "Taiteilijan työsuojelu". Uutena aiheina sivuilla ovat Taidemaalauksen materiaalit ja työskentely, Keramiikan materiaalit sekä Turvallinen työskentely keramiikassa. Aikaisemmin sivuilla on jo ollut paljon tietoa valokuvaustekniikoista, koska niiden käyttö on jo pitkään ollut osa kaikkea kuvataiteen tekemistä. Myös lasten taideopetusta on käsitelty tarkemmin nimellä "Lasten taidetyöskentely". Sivuilla on runsaasti myös kuvanveistoon liittyvää materiaalia, mutta tulevaisuudessa on tarkoitus kohdistaa tekstiä myös kuvanveistäjille.

Viime vuosina on tapahtunut useita muutoksia työsuojeluun liittyvissä asioissa

  • Varoitusmerkinnät materiaaleissa ovat muuttumassa tai osittain jo muuttuneet. Siirtymäaika on 1.6.2017 mennessä. Ongelmia tuottaa se että, vaikka useimmat liuottimet ovat hyvin merkittyjä, esimerkiksi vaarallinen tolueeni ja hajuton tärpätti voivat olla merkittyjä aivan samoilla varoitusmerkeillä.
  • Työsuojelusanasto on muuttunut: esim. puhutaan vaarallisista kemikaaleista haitallisten sijaan, ongelmajätteet ovat muuttuneet vaarallisiksi jätteiksi jne..
  • Joidenkin lakkabensiinien ja mineraalitärpättien kauppatuotteiden nimet ovat muuttuneet esim. ”Mietohajuinen liuotinbensiini”, ”Aromaattivapaa” tai ”Vähäaromaattinen hiilivetyliuotin” jne.. Ilman käyttöturvallisuustiedotetta näiden tuotteiden sisällöstä ei saa täysin selvää. Ne kuitenkin sisältävät (myös ”aromaattivapaa”) hieman aromaatteja toisin kuin Hajuton tärpätti.
  • Vesiliukoiset materiaalit ovat yleistyneet sekä taidemateriaaleissa että rautakauppatuotteissa, mikä voi tuottaa vaikeuksia esim. perinteistä grafiikkaa tekeville. On hyvä, että materiaaleista tehdään turvallisempia, mutta esim. vesiliukoisen suojalakan poistaminen voi olla haasteellista.
  • Materiaaleissa, myös vesiliukoisissa, on korvattu vaarallisiksi luokiteltuja liuottimia esim. vaarallisilla glykolieettereillä, mikä on huolestuttavaa. Glykolieettereiden määrä materiaaleissa, on yleensä niin pieni (alle 0,05 %), ettei sitä tarvitse mainita käyttöturvallisuustiedotteessa. Myös materiaalien sisältämät säilöntäaineet jäävät usein arvailujen varaan.
  • Poikkitaiteellisuus on lisääntynyt, jonka myötä omat materiaalikokeilut (kemikaalisekoitukset) lisäävät vaaratekijöitä. Suuri ongelma ovat niin kutsutut fotomenetelmät, sillä niihin voi liittyä runsaasti vaarallisia kemikaaleja. Jotkin kohtalaisen turvalliset kemikaalit, yhdessä reakoidessaan, saattavat synnyttää esim. myrkyllistä kaasua.
  • Viimevuosina on puhuttu paljon taidekoulujen sisäilmaongelmista, mutta toivottavasti materiaaleihin ja työskentelyyn liittyvät vaaratekijät eivät ole jääneet taka-alalle.
  • Ulkomailla opiskelu ja työskentely ovat helpottuneet ja sen myötä huomattavasti lisääntynyt. Vaarana ovat vieraat materiaalit, joiden haittoja on vaikea tietää. Myös oikeanlaisten suojaimien hankkiminen voi olla vaikeaa.
  • Useissa taideoppilaitoksissa on jouduttu säästökuurille. Seurauksena voi olla suojaimista luopuminen sekä halvimpien materiaalien hankkiminen turvallisempien materiaalien sijaan. Myös itse työsuojeluopetus voi jäädä taka-alalle.

On vahinko, jos sivuilla pistäydytään lukemalla vain yksi kohta esim. materiaalit valikosta. Esim. suojainsuosituksia on joskus vaikea ymmärtää, jos ei tutustu Suojautuminen sivuihin. Myös  "Älä käytä" maininta tietyn materiaalin lopussa herättää helposti vastareaktion. Kuitenkin materiaalien lopussa on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta aina suojainsuositus. Älä käytä varoitus voisi olla esim.:  "Materiaalin käsittelyyn liittyy runsaasti vaaroja ".

Toivon, että ennen kuin etsitte tietoja yksittäisistä materiaaleista, tutustuisitte Taidemateriaalien merkinnät kohtaan, jossa selvitetään työsuojeluun liittyviä tärkeitä asioita. Yläotsikoiden alta löytyy lukuisia alaotsikoita esim.: StressiRaskauden aikainen työskentelylasten taidetyöskentely jne.

Kuvataiteilijan työsuojeluoppaan (Salonen, H., Pohjola, J., Priha, E.: Kuvataiteilijan työsuojeluopas (1994), Kustannus Oy Taide, Kulttuurirahasto ja Työsuojelurahasto) ensimmäisen painoksen loputtua (uuden painoksen tekeminen ei ollut enää mahdollista), yritän näillä sivuilla auttaa kuvataiteilijoita erilaisissa työsuojeluongelmissa sekä etsimään lisätietoa internetin avustuksella.

 

Nämä sivut ovat täysin epäkaupalliset ja ainoat avustukset ovat tulleet Suomen Kulttuurirahastolta. Vaikka sivuilla suositellaan useita esim.: materiaaleja, suojaimia, terveydenhoitotuotteitta, pesu ja puhdistusaineita, olen pyrkinyt suosittelemaan aina kotimaisia (jos mahdollista) ja Allergia ja astmaliiton hyväksymiä tuotteita mahdollisimman monipuolisesti. Perusteena on aina se, että olen käyttänyt tuotteita ja todennut ne hyviksi. Sivustoilla on myös lukuisia linkkejä eri valmistajien sivuille ja näin yritän helpottaa taiteilijoita löytämään tarvitsemiaan välineitä ja taidemateriaaleja. Taidemateriaalit linkkejä valitessani olen pyrkinyt ottamaan mukaan sivustoja, joissa on materiaalien yhteydessä käyttöturvallisuus tiedotteita tai sivuilla on työsuojeluun liittyvää asiaa.

Taidegraafikko Heli Salonen

  • Dosentti Eero Priha työterveyslaitokselta (eläkkeellä) on avustanut näiden sivujen tekemisessä.
  • Suomen kulttuurirahasto (Teresia ja Rafael Lönnströmin rahasto) on tukenut näiden sivujen valmistamista (2005, 2015).
Sivun alkuun