Stressi

stressi1stressi2

Kuvataiteilijan ammattiin liittyy usein jatkuva epävarmuus omasta taiteellisesta osaamisesta ja toimeentulosta. Ongelmia tuottaa myös taiteilijan työn yksinäisyys, työaikojen epäsäännöllisyys ja se, että kuvataiteilijat katsotaan yrittäjiksi.

Nykyään on taiteilijalle tullut uutena asiana netin kautta tapahtuva taiteilijan ja töiden esittely etenkin näyttelyjen yhteydessä. Tämä vaatii kirjallisia taitoja ja töiden valokuvauksen osaamista, sillä huonot kuvat vain haittaavat taiteilijan apurahojen saantia ja töiden myyntiä. Tämä lisätyö täytyy usein tehdä kaiken näyttelykiireen keskellä. On tietenkin mahdollista palkata joku ulkopuolinen taho tekemään tämän homman puolestasi.  Tämä tuo taas lisäkustannuksia.Myös töiden kehystäminen on tullut joitakin vuosia sitten uutena kuluna Taidegraafikoille.

Taiteilija yrittäjänä kohtaa runsaasti byrokratiaa. Veroilmoituksen teko saattaa tuntua ylivoimaiselta, johtuen monimutkaisesta verotuskäytännöstä. Etenkin pienituloiselle nämä vaatimukset voivat olla kohtuuttomia. Jos tulot ovat kuluja pienemmät ja opetustulot minimaaliset, voi olla ettei taiteilija saa esim. sairaslomakorvauksia. Työttömyysavustuksen saamiseen liittyy myös monimutkainen byrokratia karensseineen. Vaikeassa elämäntilanteessa sosiaaliavustusten ja asumistuen hakeminen voi tuntua ylivoimaiselta. Kysy neuvoa esim. ammattiliitostasi tai mene suoraan Kelan toimistoon. Avustukset käsitellään tapauskohtaisesti eli päätökset saattavat vaihdella huomattavasti riippuen hakijasta.

Kelan sivuilla on ohjeita tukien hakemiseksi (ohjeiden teksti voi olla hyvin vaikeaselkoista): www.kela.fi

 

Stressiä ja epävarmuutta voivat lisätä esimerkiksi:

 

  • kilpailu näyttelytiloista, töiden saaminen yhteisnäyttelyyn
  • epävarmuus näyttelyn onnistumisesta, näyttelykritiikin odottelu
  • epävarmuus uusien taideteosten vastaanotosta yleensä, esim. menevätkö ne kaupaksi, myyntitilitysten odottelu
  • omien töiden myyminen ja esiintyminen
  • apurahojen anominen ja vastausten odottaminen
  • toimeentulon epäsäännöllisyys
  • epäonnistumisen ja syrjäytymisen pelko
  • epävarmuus opetustöiden jatkumisesta
  • jatkuva ajankäytön ristiriita, jossa voi olla vastakkain esim. perhe ja työ, opetustyöt ja oma taiteellinen työskentely jne.
  • lisääntynyt byrokratia liittyen näyttelyihin, apurahoihin ja verotukseen
  • työtilan vuokraukseen liittyvät ongelmat
  • sairastumisen pelko liittyen tilaustyön tai näyttelyyn valmisteluun

On selvää, että stressi kuuluu luonnollisena osana taiteen tekemiseen, mutta jos et hallitse sitä, seuraukset voivat olla vakavia. Yleensä ensimmäisiä oireita ovat univaikeudet, keskittymisvaikeudet, erilaiset tuki- ja liikuntaelinvaivat, vastuskyvyn aleneminen, jatkuva sairastelu, uupumus, masennus, työkyvyttömyys jne. Myös alkoholin ja erilaisten piristeiden käyttö saattaa lisääntyä pikkuhiljaa.

Stressi saattaa aiheuttaa tai pahentaa taiteilijoilla niin yleisiä niska- ja hartiavaivoja, vaikka ergonomisesti olisikin otettu huomioon esim. oikeat työskentelytavat ja kalusteet. Työstressi voi pitkään jatkuessaan johtaa työuupumukseen.

 

Työuupumus on vakava työssä kehittyvä krooninen stressioireyhtymä. Se on häiriö, jolle on ominaista kokonaisvaltainen väsymys, kyynistyneeksi muuttunut asenne työhön ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Uupumuksen seurauksena suoriutuminen työssä heikkenee, mikä edelleen vahvistaa stressin kokemista. Lainaus kirjasta: "Työsuojelun perusteet", Henkinen hyvinvointi, Eila Riikonen; Työterveyslaitos 2003.

Sanotaan, että kuvataiteilijan työ edellyttää hyvää henkistä kestävyyttä, turhautumien ja epäonnistumisten sietokykyä sekä suorituspaineiden käsittelykykyä. Edellä mainitulla on selvä ristiriita siihen, että tunnetusti taiteilijat voivat olla myös hyvin herkkiä ja haavoittuvia. On selvää, että harvalla aloittelevalla taiteilijalla on edellä lueteltuja hienoja ominaisuuksia, vaan niihin opitaan tai ainakin yritetään oppia kokemuksien ja toistuvien pettymysten kautta.

 

Stressiä voi hallita seuraavin keinoin:

 

  • Kun joudut paniikkiin töiden kasautumisen johdosta, on parasta istua alas ja suunnitella työjärjestys kalenteria apuna käyttäen. Laita asiat tärkeysjärjestykseen ja tee tarpeeksi väljä aikataulu, johon mahtuu lepoa ja ulkoilua. Aikataulussa täytyy olla myös varaa muutoksiin. Ruksaa työt pois sitä mukaa kuin ne valmistuvat. Jos toteutus tuntuu mahdottomalta, pyydä ajoissa apua tai lisäaikaa töihin, jos se on suinkin mahdollista.
  • Liikunta, säännöllinen ruokailu ja riittävä lepo ovat taiteen tekemisessäkin tarpeen, vaikka työskentelet ilman kellokorttia. Taiteilijan onnistuminen riippuu usein hänen omista voimavaroistaan.
  • Jos kiire yhdistyy sairaana, väsyneenä ja lääkityksen alaisena työskentelyyn, alttius onnettomuuksiin suurenee ja tuloksena voi olla töiden epäonnistuminen.
  • Suunnittele työaikasi myös niin, ettet joudu laiminlyömään perhettäsi. Pidä yhteyttä myös ystäviisi.
  • Työskentele omaa tahtiasi, älä seuraa liikaa miten muut taiteilijat työskentelevät ja kriitikot kirjoittavat, vaan yritä keskittyä vain omaan työhösi eli "kilpaile" vain itsesi kanssa.
  • Älä eristäydy, vaan yritä vaikuttaa sinua koskeviin asioihin osallistumalla esim. taidejärjestöjen toimintaan. Huomaamalla, että muutkin painiskelevat samanlaisten ongelmien kanssa ja että voit vaikuttaa osaltasi ongelmien ratkomiseen, helpottaa varmasti tilannettasi.
  • Hyväksy iän tuomat muutokset työkyvyssäsi. Vauhtia on pakko hidastaa ja työaikaa lyhentää.

 

www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/sivut/default.aspx

www.tyky.fi

www.varma.fi/fi/PdfDocuments/Anonymous/Julkaisut/tyohyvinvointi/StressiUupuminen.pdf

Sivun alkuun