Uudet materiaalit ja työskentelytavat
Tarve työsuojeluun on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Töiden koot ovat suurentuneet, värien käyttö on monipuolistunut sekä erilaisten tekniikkojen yhdistäminen on tavallista. Fotopainomenetelmät ja valokuvan käyttö osana grafiikan työtä on tavallista tänä päivänä. Myös vanhojen valokuvamenetelmien, joihin liittyy paljon hyvinkin vaarallisia materiaaleja, ovat tulleet uudelleen suosioon.
Töiden koon suurentuminen on myös kasvattanut käytettyjen materiaalien määrää sekä muuttanut työskentelytapoja, esim. ruiskumaalaustekniikoiden sekä liuotinpohjaisten rakennusmaalien käyttö on lisääntynyt huolestuttavasti. Kaikki edellä mainittu on lisännyt vaatimuksia taiteilijan hyvään suojautumiseen sekä työtilan ilmanvaihdon parantamiseen.
Markkinoille on myös tullut runsaasti uusia materiaaleja, joiden turvallisuudesta ei vielä tiedetä paljoakaan. Myös ulkomailla työskentely ja opiskelu sekä ulkomaiset opiskelijat ovat tuoneet uusia materiaaleja ja tekotapoja Suomeen. On myös tavallista, että kehitellään aivan omia menetelmiä, joihin liittyy taas uusia kemikaaleja, siksi on mahdotonta tietää ed. mainittuihin menetelmiin liittyviä vaaroja. Näillä sivuilla on kuitenkin useita linkkejä esim. Työterveyslaitoksen sivuille esimerkkinä sekä www.ttl.fi/ova
Niin kutsuttujen "myrkyttömien tekniikoiden" ja yleensä vesiliukoisten materiaalien suosio saattaa antaa taiteilijalle väärän turvallisuuden tunteen eli suojautuminen koetaan turhaksi. Myrkyttömissäkin tekniikoissa suojaimien käyttö on tarpeen.
Vaikka oppilaitoksissa olisi siirrytty "myrkyttömien" materiaalien käyttöön, työsuojeluopetusta ei saisi laiminlyödä. Taidekouluista valmistuneille turvalliset materiaalit voivat olla esim. liian kalliita tai vaikeasti hankittavissa sekä suojainten hankkiminen, valinta ja käyttö voi tuottaa ongelmia. Taiteilijat voivat myös tietämättään altistua haitallisille materiaaleille esim. työskennellessään yhteistyöhuoneissa tai ulkomailla.
Nykyään on tavallista, että kuvataiteilijat käyttävät yhä useampia tekniikoita yhdistämällä niitä jopa samaan työhön esim. maalausta, grafiikkaa, valokuvausta, kuvanveistoa jne. Tästä seuraa, että yhden taiteilijan käyttämät eri materiaalit ovat lisääntyneet moninkertaisesti, mikä vaatii paljon tietoa liittyen työturvallisuuteen esim. tietoa materiaalien vaaroista, varastoinnista, suojautumisesta, työtilan suunnittelusta jne.
Mikään ei myöskään takaa, että käyttämiäsi materiaaleja on saatavissa jatkuvasti tai niiden koostumus muuttuu niin paljon, etteivät ne sovellu enää tekniikkasi käyttöön. Teollisuus pyrkii jatkuvasti kehittämään kauppatuotteitaan turvallisempaan suuntaan, muuttamaan esim. liuotin pohjaisia liimoja ja lakkoja vesiliukoisiksi. Vesiliukoisuus ei kuitenkaan takaa, ettei materiaali sisältäisi yhä haitallisia aineita. Siksi suojautuminen esim. suojakäsineillä sekä materiaaleja ruiskutettaessa hengityksen suojaimella on aina tarpeen.
Useiden haitallisimpien tuotteiden valmistus on lopetettu kokonaan, mutta niitä saattaa kuitenkin olla varastossa oppilaitoksissa tai taitelijoilla. Siksi varoitukset näistä aineista pysyvät yhä sivuilla.