{"id":234,"date":"2015-08-04T23:49:29","date_gmt":"2015-08-04T20:49:29","guid":{"rendered":"http:\/\/taidetyosuojelu.net\/tyo2\/?page_id=234"},"modified":"2015-08-04T23:49:29","modified_gmt":"2015-08-04T20:49:29","slug":"altistuminen","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/taidetyosuojelu.net\/?page_id=234","title":{"rendered":"Altistuminen"},"content":{"rendered":"

\"Opetus,Kuva<\/p>\n

A<\/span>ltistumisella tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4 on alttiina jonkin ty\u00f6ss\u00e4 esiintyv\u00e4n fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen tekij\u00e4n vaikutuksille. Altistuminen sin\u00e4ns\u00e4 ei merkitse sairastumista. Sairastumisvaara riippuu mm. altisteen elimist\u00f6\u00f6n imeytymistavasta, myrkyllisyydest\u00e4, altistumisajasta ja -tasosta sek\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n yksil\u00f6llisist\u00e4 ominaisuuksista.(Ty\u00f6per\u00e4iset sairaudet, K\u00e4sitteit\u00e4, Mari Antti-Poika, 1993)<\/i><\/p>\n

Altistumiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi taiteilijan terveydellinen tila, er\u00e4\u00e4t l\u00e4\u00e4kkeet, alkoholin k\u00e4ytt\u00f6, tupakointi sek\u00e4 perinn\u00f6lliset tekij\u00e4t esim. atopia. Joku voi saada hyvin herk\u00e4sti oireita (mik\u00e4 yleens\u00e4 johtaa esim. suojautumiseen), kun taas toinen voi sairastua (ilman \"varoittavia\" \u00e4rsytysoireita) vasta usean vuoden altistumisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Altistuminen tapahtuu hengityksen, nielemisen (ruuansulatus-kanavan) ja ihokontaktin v\u00e4lityksell\u00e4.<\/b><\/p>\n

\n
    \n
  • Hengitys<\/b> on t\u00e4rkein altistumistie haihtuville kemikaaleille, kuten liuotinaineilla. Kemikaaleilla voi olla suora vaikutus keskushermostoon, nen\u00e4\u00e4n, ylempiin hengitysteihin ja keuhkoihin. Ne saattavat my\u00f6s p\u00e4\u00e4st\u00e4 verenkiertoon ja t\u00e4ten vaikuttaa vereen, luustoon syd\u00e4meen, keskushermostoon, maksaan, munuaisiin ja virtsarakkoon.<\/li>\n
  • Nieleminen<\/b> ei normaalisti ole suora kehoon p\u00e4\u00e4sytie, paitsi tahallisessa tai tapaturmaisessa nielemisess\u00e4. Aineet voivat joutua vatsaan ep\u00e4suoralla tavalla hengitysteiden kautta. Esimerkiksi keuhkoilla on puhdistusmekanismi, joka poistaa sinne kuulumattomat aineet, jolloin ne tulevat niellyksi. Kuitenkin tavallisin tapa saada vieraita aineita elimist\u00f6\u00f6n on likaiset k\u00e4det (ruokailu ja tupakointi ty\u00f6tilassa) sek\u00e4 kemikaalip\u00f6lyn joutuminen esim. juomaveteen tai ruokaan.<\/li>\n
  • Ihokontakti<\/b> voi johtaa allergiseen reaktioon, suojaavien ihorasvojen h\u00e4vi\u00e4miseen eli iho\u00e4rsytykseen tai ihotulehdukseen. Muutamissa tapauksissa toistuva pitk\u00e4aikainen kemiallinen kontakti voi johtaa ihosy\u00f6p\u00e4\u00e4n.<\/li>\n
  • Muutamat aineet imeytyv\u00e4t ihon l\u00e4pi<\/b>, ja kun ne p\u00e4\u00e4sev\u00e4t verenkiertoon, ne voivat kulkeutua kaikkialle elimist\u00f6\u00f6n ja kasaantua tai vahingoittaa kehon arimpia alueita. T\u00e4llaisia aineita ovat esim.. fenoli, metanoli ja glykolieetterit<\/span>.<\/li>\n<\/ul>\n

    Ammattitaudit<\/a><\/p><\/blockquote>\n