Turvallinen työskentely keramiikassa

Saven käsittely

Suurimmat vaarat keramiikkataiteilijoilla ovat erilaiset tapaturmat savimassan valmistuksessa ja poltossa sekä savijauheen kvartsi, joka voi ajan mittaan johtaa kivipölykeuhkoon (silikoosiin). Tämän takia suunnittele työhuoneesi niin, että voit siivota tilan helposti esim. tehokkaasti suodattavalla imurilla tai kostealla mopilla (Älä lakaise, ettei kvartsipöly nouse ilmaan). Lattiassa tulisi olla huuhtelun mahdollistava poistoviemäri (poista kvartsipöly ennekuin huuhtelet lattian). Peitä työtasot vedenpitävällä materialla mahdollistaaksesi märkäpuhdistuksen. Älä käytä käsittelemättömiä puupintoja.

Katso: työtilan siivous ja ilmanvaihdon suunnittelu, Työhuoneen suunnittelu ja pölyävät työt.

Keramiikan savimassan terveyshaitat

Saven ollessa valmista ja kosteaa ei sen käsittelyyn liity terveydellisiä riskejä, mutta savimassan valmistuksessa syntyy raaka-aineista kvartsipitoista pölyä, jonka hengittäminen voi vuosien mittaan aiheuttaa edellä mainitun silikoosin. Kvartsia on vaihtelevia määriä eri savilaaduissa sekä muissa savimassan raaka-aineissa (kaoliini, kvartsi, pallosavi, maasälpä), hiekassa, kevytbetonirouheessa tai tiilimurskassa. Joskus aikaisemmin on saveen saatettu lisätä asbestia sisältävää talkkia.

 Varotoimet savimassan valmistuksessa

  •  Tehokkaan ilmanvaihdon ja pölyn poiston tärkeyttä ei voida liikaa korostaa. Pölyä synnyttävät toiminnot tulisi tehdä kohdepoistolla varustetussa tilassa.

Käytä pölysuodattimella P2 varustettua hengityksensuojainta. Käytä myös suojakäsineitä, suojapäähinettä ja tiivispintaisia suojavaatteita, joihin pöly ei imeydy.

  • Pese heti pölyävän työvaiheen jälkeen työtasot ja lattiat. Pidä huoli, ettei savimassaan joudu teräviä esineitä (esim. piikit, neulat, leikkuuterät), jotka savea käsiteltäessä aiheuttavat tapaturmia. Jäykkäkouristusrokotus pitäisi olla aina voimassa, sillä savessa olevat bakteerit yms. voivat aiheuttaa vaaran ihon ollessa rikkonainen. Pienikin haava tai naarmu kädessä voi olla vaarallinen.

Suojakäsineiden käyttö olisi suotavaa. Kannattaa kokeilla eri materiaaleista tehtyjä suojakäsineitä. Kankaiset eivät suojaa käsiä kuin hetken ja märkä käsine saattaa vain pahentaa tilannetta. Pese kädet huolellisesti työn jälkeen, etenkin kynsien alustat.

  •  Savimassan käsittelyssä, sekoittamisessa ja muokkaamisessa huomioi, mitä on sanottu työasennoista., nostamisesta ym. Katso: Fyysiset rasitusvammat
    Siivoa työtila huolellisesti. Poista jauhepöly käyttämällä kosteaa liinaa, niin ettei pöly nouse ilmaan ja leviä kaikkialle työtilaan. Kuivaa lattia huolellisesti. Sen lisäksi, että märkä lattia aiheuttaa vaaratilanteita (liukastumisvaara), se voi myös aiheuttaa kosteusvaurioita.
  • Katso: Vesipisteiden suunnittelu
    Jos työtilassa käytetään paljon vettä, sähkötyöt täytyy suunnitella huolella. Katso: Sähköturvallisuus

 Lasituksen valmistus

  • Lasite on itse asiassa hienoksi jauhettua lasia, jonka pääainekset ovat lasia muodostava kvartsi,  kvartsin sulamisen aikaansaava sulate (flussi) ja stabilisaattorina toimiva alumiinioksidi. Lasitteet myydään yleensä jauheena, joka sekoitetaan veteen ja siivilöidään.
  • Lasitteen terveysriskit liittyvät pääasiallisesti lasitteen kvartsipitoiseen pölyyn, siihen lisättävien pigmenttien pölyyn sekä sen sulattajaosan sisältämään, liukenevaan lyijyyn. Kuparin osuuden lisääminen lyijypitoiseen lasitteeseen voi lisätä lyijyn vapautumisen vaaraa, mikä on ilmeinen riski, jos koristeltava esine on tarkoitettu ruoka- tai juoma-astiaksi.
  • Älä käytä sulatteena lyijyoksidia, lyijysulfaattia, ja lyijykarbonaattia (lyijyvalkoinen). Turvallisempia lyijysulatteita ovat lyijybisilikaatti ja lyijyseskvisilikaatti, jossa kvartsi on sitomassa lyijyä, jolloin lyijy pääsee liukenemaan vähemmän.
  • Lyijyttömät sulatteet (lyijyä vähemmän kuin 1 %) ovat tavallisemmin booraksisulatteita. Booraksin (dinatriumtetraboraatti) haitat terveydelle ovat vähäisiä; se liukenee veteen, ärsyttää ihoa ja on lievästi haitallista hengitettynä ja nieltynä. Voi olla vaaraksi silmille. (Raskaana olevat naiset ovat vaarassa)

    Varotoimet lasituksessa

  • Käsiteltäessä lasitusta jauheen muodossa, käytä kohdepoistoa (pölyn poistoon tarkoitettu kohdepoistaja) ja  Rajaa työalue esim. pahvisin väliseinin, niin ettei pöly leviä muualle työtilaan. Aineita sekoitettaessa käytä jauhelaatikkoa. Säilytä jauheet kestävissä purkeissa (ei paperipusseissa). Käytä lusikkaa apuna, kun siirrät aineita astiasta toiseen. Älä kaada jauheita.

Käytä pölysuodattimella varustettua hengityksen suojainta (P2 tai P3).

  • Lasitusruiskutukset tulisi suorittaa joko ruiskutuskaapissa tai muun kohdepoiston alla tai ulkoilmassa. Jos käytät suodattavaa vetokaappia, vältä karkeita suodattimia, jotka voivat aiheuttaa lasitteen pääsyn takaisin hengitysilmaan. Vaihda suodattimet säännöllisesti ja pidä tila vapaana mahdollisista kipinälähteistä. Vetokaapit pitää maadoittaa staattisen sähkön varalta ja käyttää vain kipinöimättömiä työkaluja niiden lähellä.

Käytä pölysuodattimella varustettua hengityksensuojainta (P2 tai P3), suojakäsineitä, silmäsuojaimia sekä suojavaatetusta

  •   Yritä välttää ihokosketusta lasitusmateriaalien kanssa. Vähentääksesi riskiä, käytä kosteaa sekoitusta mieluummin kuin kuivaa ja pölyävää. Jos iho on joutunut kosketukseen eri aineiden kanssa, kädet ja kynnenaluset on pestävä huolellisesti altistumisen minimoimiseksi.

Suojaudu lasitusmateriaaleja kestävillä suojakäsineillä. Käytä silmäsuojaimia ja suojavaatetusta (myös hiuksien suojana). Vaihda vaatteet heti työn päätyttyä.

Lasitteiden poltto

Poltossa kaksi päävaaraa ovat korkeat lämpötilat ja niiden vaikutus poltettavan saven keraamisiin raaka-aneisiin. Polton aikana saven ja lasitteen sisältämät aineet hapettuvat tai hajoavat, ja niistä syntyy myrkyllisiä kaasuja.

  • Posliinin esipoltossa kehittyy hiilimonoksidia ja rikkidioksidia.
  • Suolalasituksesta voi haihtua kloorivetyä.
  •  Cornwallinkivi (kalkkipitoinen kaoliini) lasitteessa käytettynä voi vapauttaa fluoria, ja puun tuhka kehittää rikkidioksidia, ellei sitä ole perusteellisesti pesty.
  • Emalointiaineet ja lysterit synnyttävät kitkeriä kaasuja polton alkuvaiheessa. Häkää ja palamiskaasuja syntyy myös uunin polttoaineesta, jos kyseessä on jokin muu kuin sähköuuni. Äkillinen altistuminen suurille kaasupitoisuuksille on harvinaista, mutta esim. vähäisempikin altistus hiilimonoksidille (häkä) aiheuttaa keraamikoille yleisesti päänsärkyä ja toistuvat altistukset ärsyttäville aineille keuhkoputken tulehdusta. Käytä mieluummin sähköuunia.
  • Monista metalleista, varsinkin lyijystä muodostuu kuumennettaessa myrkyllisiä metallihuuruja. Lyijy-yhdisteet, vaikkakin frittaamalla vähemmän myrkylliseksi tehtyinä, eivät ole täysin liukenemattomia. Lyijyn läsnäolo lasitteessa, poltettaessa yli 1170 celsius asteessa, saattaa synnyttää arvaamattoman räjähdys alttiin reaktion.
  • Samaten lyijyn sisältyminen rakulasitteisiin käyttöastioissa on riski, mikä johtuu rakupolton vaihtelevasta laadusta ja käytetyistä, suhteellisen alhaisista lämpötiloista. Älä käytä ruoka-astioina.

Raskaana olevien tulee välttää edellä mainittuja työvaiheita sekä materiaaleja.

Keramiikan laitteiston turvallisuus

  • Polttouunia itselleen hankkiessaan taiteilijan on syytä kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Esimerkiksi kunnan palotarkastaja varmistaa, että uunin sijainti on paloturvallinen.
  • Ilmanvaihtokysymykset on ratkaistava myös ennen uunin hankintaa. Jotta varsinaisessa työtilassa vältyttäisiin liialliselta kuumuudelta, uuninkoskettamisesta aiheutuvilta palovammoilta ja altistumisesta haitallisille palamistuotteille, olisi polttouunit hyvä sijoittaa omaan erilliseen ja hyvin tuuletettuun tilaan.
  • Kaasulla tai muulla polttoaineella toimivat kiertoilmauunit vaativat oman poistohormin, jota pitkin liika lämpö ja palamistuotteet kulkeutuvat ulkoilmaan suoraan uunista. Kaasupolttouunit voivat tuottaa suuren määrän hiilimonoksidia varsinkin pelkistyspolton aikana. Samanlaista poistoimua suositellaan sähköuuniinkin. Hormia edellyttävät uunit tarvitsevat myös rakennusluvan.
  • Jos sähköuuni on pakko sijoittaa työtilaan tilaongelmien vuoksi, sen sijoituspaikan tulee olla erotettu muista toiminnoista (kotelointi) ja se on käsiteltävissä ainoastaan sivulle päin avautuvan oven kautta. Se on myös varustettava yläpuolisella huuvalla ja kohdeimulla. Katso kohta: Ilmanvaihto.

Vähintään 25cm väli tulisi erottaa polttouunin katosta ja seinistä. Suojuksen väärä suunnittelu uunin ympärillä on ollut monien tulipalojen syynä.
Polttouunin ympärille täytyy sijoittaa varoitusmerkkejä ja ohjeita, etenkin ryhmätiloissa: käynnistysmenetelmät, työprosessi, sammutusmenetelmät ja ohjeet hätätapausten varalta. Polttouunin ollessa sytytettynä, kiinnitä selvästi näkyvä varoitus tai asenna merkkivalo. Uunissa tulisi olla virran katkaiseva varmistin, joka estää polttouunia ylittämästä maksimilämpötilaansa.

  • Ryhmätiloissa tulisi aina olla valvoja tai ohjaaja käyttämässä polttouuneja ja näkyvillä lista heidän osoitteistaan ja puhelinnumeroistaan poissaoloaikoina.
  • Sopiva sammutin tulisi olla käytettävissä (vähintään AB IIIE-jauhesammutin). Vesi sammuttamisesta on se etu, että se jäähdyttää tehokkaasti, mutta sitä ei pidä kohdistaa sähkölaitteisiin.
  • Kun seuraat tähystysaukon läpi pyrometristen keilojen taipumista, altistut aina vaaralle. Erityisen tärkeää on varovaisuus, jos joudutaan tutkimaan uunia pelkistyspoltonaikana, sillä korkea liekki voi syöksähtää tähystysaukosta silmille, kun tappi poistetaan.

Käytä aina kuumuudelta eristävää kasvosuojainta. Suojain suojaa myös silmiä. Vaarana on esim. saada kaihi, jos suojaimen käyttöä laiminlyödään.

  • Sähköpolttouuneja  asennettaessa on käytettävä sähköasennusliikettä, jolla on A-asennusoikeus. Kaasupolttouunin asennuksen voi suorittaa vain pätevä henkilö, jonka työn palotarkastaja tarkastanut ja hyväksynyt. Hormin rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa.
  • Kaasupolttouuneissa täytyy olla asennettuna energian automaattinen katkaisumekanismi ja liekin turvajärjestelmä. Kaasupolttouunin käyttäminen vaatii ohjeiden tarkkaa noudattamista, siksi käyttäjällä täytyy olla hyvä koulutus laitteen hallintaan. Laitteen väärä käyttäminen voi aiheuttaa tulipalon tai räjähdyksen.
  • Raku-uuneja ja polttouuneja suolalasitukseen pitää käyttää vain ulkoilmassa, suojakatoksen alla. Suolalasitusuunin käyttöön liittyy räjähdysvaara, joten se on parasta sijoittaa tarpeeksi kauas asuinrakennuksista. Polttouuneissa täytyy menetellä paloturvallisuussääntöjen mukaisesti. Raku-menetelmässä syntyy runsaasti savua, josta olisi hyvä ilmoittaa ennakkoon paloviranomaisille ja naapureille.
  • Liettimiä ja sekoittimia tulisi käyttää vain kokenut henkilö. Estä esim. vaatteiden tarttuminen liikkuviin osiin asentamalla tehokkaat suojukset sekä viettävä kouru tai suppilo syöttöaukonpäälle.
  • Keramiikkadreijalla pitäisi olla samat suojukset kuin muilla työpajakoneilla mukaan lukien virrankatkaisumekanismit. Pyörivässä pinnassa hihnan ja väkipyörän välissä täytyy olla kiinteä suojus, joka on valmistajan ohjeiden mukainen. Voimavirta dreijaan tulee katkaista ennen hihnan siirtoa toiseen väkipyörään pyörimisnopeutta säädettäessä. jos nopeuksia muutetaan tällä tavoin usein, harkitse vaihtokytkimellä varustetun suojuksen asentamista.
    Älä koske märin savisin käsin sähködreijan vauhdinsäätö- ja virrankatkaisijaan.
  • Sekoitusrummut ovat vaarallisia ja vain koneiden henkilöiden tulisi käyttää niitä. Koneissa tulisi olla tarpeelliset suojalaitteet ja lukitseva vaihtokytkin varmistamaan, että voimavirta on automaattisesti katkennut.
  • Laikkojen pyöriviin pintoihin, hihnojen ja väkipyörien väliin pääsy on estettävä suojuksilla. Vesi aiheuttaa myös tapaturmavaaran sähkölaikkoja käytettäessä. Varmista että ne ovat maadoitettu ja vesitiiviit sekä vesilukkoiset virrankatkaisijat on asennettu.

 

Muita työskentelyyn liittyviä huomioon otettavia asioita

  •  Suunnittele työtila niin että se on helppo siivota. Käytä työtilassa pintamateriaaleja, jotka on helppo puhdistaa. Erota märkätilat muista työtiloista.
  • Suojaa rikkoutunut iho puhtailla puuvillaisilla suojakäsineille, joiden päälle laitetaan oikean lainen suojakäsine. Älä pidä suojakäsineitä pitkiä aikoja kerrallaan ja poista ne heti kun kädet alkavat hikoilla. Hoida käsiä hajustamattomalla suojavoiteella.
  • Älä käytä työasuna helposti syttyviä materiaaleja.
  • Varastoi materiaalit huolellisesti. Pidä lukitussa kaapissa kaikki vaaralliset materiaalit. Osta materiaalit sopivan kokoisissa astioissa ym., niin että niitä on helppo käsitellä. Vältä paperisia pakkauksia. Siirrä materiaalit turvallisimpiin kannellisiin astioihin ja merkitse niihin kaikki alkuperäisen pakkauksen tiedot. Älä varastoi ruoka tai juoma-astioihin materiaaleja.
  • Suunnittele työaikasi huolella. Työskentele lyhyitä jaksoja samaa työvaihetta kerrallaan. Vaihda työvaiheita ja työasentoja mahdollisimman usein. Ruokaile ja ulkoile säännöllisesti.

 

Erota taukotila muusta työhuoneesta. Älä tuo työtilaan juoma-astioita ym..

Sivun alkuun