Luennoilta

 Luennoilta 1

Työturvallisuusohjeita kuvataiteilijoille ja taideopettajille

Ohjeiden pohjana on osittain käytetty työturvallisuuslakia 2002/738  www.tyoturva.fi sekä tekemäni sivut www.taidetyosuojelu.net

Yleistä

• Turvallisen työskentelyn pitäisi olla olennainen osa taidetyöskentelyä eli kuulua ammattitaitoon.
• Pienetkin työtapojen parannukset voivat ratkaisevasti vaikuttaa taiteilijan terveyteen ja siten pidentää aktiivista ammattiuraa.
• Hyvällä työhuoneen ja työajan suunnittelulla materiaalien valinnoilla ja työvälineiden käytön hallitsemisella on mahdollista eliminoida työhön liittyviä riskejä ja poistaa ennakkoon mahdollisia vaaratekijöitä.
• Jos taideoppilaitoksissa opetukseen kuuluu saumatta turvallinen työskentely esim. suojainten käyttö, oppilaille on itsestään selvää jatkaa suojainten käyttöä myös opiskelun jälkeen.
• Työsuojelu on tervettä järkeä. Monipuolista taidetyöskentelyä ei ehkä koskaan pystytä tekemään niin turvallisesi, ettei suojautumista tai kohdepoistoa tarvittaisi. Täysin turvallisia materiaaleja on hyvin vähän. Aina löytyy joku joka on allerginen. Esimerkiksi seisoneeseen veteen voi tulla nopeasti bakteereja, homeitiöitä jne. ja siksi vesiliukoiset materiaalit vaativat  esim. säilöntäaineita. Katso Säilöntäaineet
  

 Tärkeintä on kuitenkin poistaa työskentelystä kaikki selvästi myrkylliset, syöpää aiheuttavat sekä perimä- ja sikiövaaralliset materiaalit

Työsuojelun suunnittelu

On tärkeää analysoida kriittisesti omaa työskentelyä, työhuonetta sekä käydä läpi kaikki käytössä olevat materiaalit ja niiden sisältämät kemikaalit.

• Luetteloi kaikki käyttämäsi kemikaali ja materiaalit. Yritä hankkia kaikista käyttöturvallisuustiedotteet.
• Mieti tarvitsetko kaikkia aineita. Käytätkö esim. samaan työhön useampia liuottimia, vaikka selviäisit yhdellä?
• Selvitä mitä vaaroja käyttämiisi kemikaaleihin ja materiaaleihin liittyy. Voisitko esim. korvata jonkin vähemmän vaarallisella?
• Ota selvää minkälaista suojautumista käyttämäsi materiaalit ja kemikaalit vaativat?
• Onko materiaalien varastoinnissa puutteellisuuksia?
• Pitäisikö työhuoneen ilmanvaihtoa parantaa käyttämiesi materiaalien takia?
• Tarkastele työskentelytapojasi. Olisiko niissä parantamisen varaa? Kuluvatko materiaalit turhan nopeasti?
• Voitko vaarantaa huolimattomuudella jonkin toisen ihmisen terveyden?
• Oletko varautunut työtilassa mahdollisesti tapahtuviin onnettomuuksiin esim: onko työtilassa ensiapuvälineitä, alkusammutusvälineitä jne

Materiaalien valinta

• Materiaaleja valittaessa, aina kun se on mahdollista, pitäisi valita turvallisempi vaihtoehto esim. pigmenttijauheiden sijaan valmis väri, juoksevan pohjustuksen sijaan telalla levitettävä kovapohja, akvatintassa asfalttijauheen sijaan hartsipölytys (vaatii kuitenkin hyvää suojautumista)jne.
• Vesiliukoinen vaihtoehto (esim. silkkipaino, puupiirros, jne.) kannattaa valita aina, etenkin kun opetetaan lapsia ja nuoria.
• Syöpävaarallisia kemikaaleja tai niitä sisältäviä materiaaleja ei pitäisi käyttää ollenkaan.
• ”Non toxic” ei aina merkitse turvallisinta vaihtoehtoa. Se ei ole myöskään vaihtoehto perinteiselle metalligrafiikalle, vaan aivan uusi grafiikan menetelmä. Perinteistä metalligrafiikkaa pystyy tekemään turvallisesti, kun vähentää liuottimien käytön minimiin ja suojautuu tarvittaessa huolellisesti.
• Kaikista materiaaleista pitää olla käyttöturvallisuus-tiedotteet. On tavallista, että taidemateriaaleja myyvät liikkeet kieltäytyvät antamasta käyttöturvallisuustiedotteita, sillä perusteella, että materiaalit olisivat täysin turvallisia.
• merkkituotteiden sisältämät liuottimet voivat vaihdella suuresti, vaikka tuotenimi olisikin sama.
• Jos esim. materiaalipurkin kylkeen ei ole merkitty mistä aineista se koostuu esim. mitä liuotinta se sisältää, silloin parasta jättää se hankkimatta. Jos pystyt selvittämään materiaalin maahantuojan tai valmistajan, voi internetistä löytyä lisätietoa materiaalista, joskus jopa käyttöturvallisuustiedote.
• Aloitettaessa taidekurssia olisi hyvä tietää, onko oppilaiden joukossa raskaana olevia sekä allergiaa tai astmaa sairastavia. Opettaja voi myös pyytää, oppilaita ilmoittamaan alkavasta raskaudesta, etenkin, jos kurssilla käytetään materiaaleja esim. liuottimia, joilla on sikiövaikutuksia. turvallinen työskentely

• Taidemateriaaleja on käsitelty tarkemmin kohdassa taidemateriaalit

Työtilan arviointi ja suunnittelu

 Työsuojelullisesti toimivan tilan suunnittelussa on otettava huomioon useita asioita.  Seuraavassa on lueteltu osa niistä. Kaikki luetellut asiat liittyvät osittain toisiinsa eli kun mietit vastausta yhteen kysymykseen, käy läpi muutkin kysymykset.

• Ilmanvaihto, ilmastointi ja kohdeimurit: Miten edellä mainitut eroavat toisistaan? Onko työtilassasi tarvetta parantaa "ilmaa"?

Kemikaalien tuoksuihin tottuu helposti, joten poistu tilasta ulos hetkeksi. Kun palaat takaisin, huomaat varmasti eron.

• Paloturvallisuus: Mitkä asiat on otettava huomioon? Miten paloturvallisuutta voitaisiin parantaa nykyisessä työtilassa? Kuvittele mielessäsi vaaratilanne ja mieti miten toimisit.
  

• Materiaalien varastointi ja merkintä: Mitä pitäisi ottaa huomioon? Oletko huomannut jotain epäkohtia nykyisessä varastoinnissa? Onko esim. säilytysastioita (paperisia, lasisia jne.) rikkoutunut tai olet vahingossa käyttänyt väärää ainetta?

• Valaistus: Mitä vaaroja huono valaistus voi aiheuttaa tai mitä seurauksia huonosta valaistuksesta voi olla? Millainen on huono valaistus? Miten parantaisit työskentelytilasi valaistusta? Huonoon valaistukseen turtuu helposti, joten vietä hetki tilassa, jossa on "enemmän" valoa ja palaa sitten työtilaasi, huomaat varmasti eron.
  

• Työpöytien, tuolien jne. ergonominen suunnittelu: ovatko työpöydät oikean mitoitetut esim. korkeus, leveys jne. Joudutko kumartumaan tai kurkottelemaan liian usein?
  

• Lattiapinnat, kynnykset ja portaat: Mitä pitäisi ottaa huomioon? Oletko esim. liukastunut tai kompastunut työtilassasi?
  

• Sähköturvallisuus: Sijaitsevatko pistorasiat paikoissa, joihin on vaikea ylettyä? Joudutko käyttämään runsaasti jatkojohtoja? Käsitteletkö paljon vettä?
• Jätteiden käsittely: Ovatko jäteastiasi jatkuvasti täynnä? Lojuvatko likaiset trasselit työpöydällä?
• Työpisteiden sijoitus ja suunnittelu: (Tee luettelo kunkin esimerkin kohdalla mitä aineita, työvälineitä tai työvaiheita jne. käytät.): Mitä pitäisi ottaa huomioon, kun tehdään seuraavia työvaiheita?

• Käytetään haitallisia liuottimia (esim. tärpättiä, Sinolia jne.)
• Tehdään pölyäviä työvaiheita.
• Käytetään syövyttäviä tai muita vaarallisia kemikaaleja.
• Käytetään sähkölaitteita.
• Käytetään vettä.
• Käytetään avotulta.

Opetustilan / työtilan turvallisuuden perusvaatimukset

Jos opetustilassa on selvästi puutteita, jotka voivat aiheuttaa terveydellisiä ongelmia ja vaaratilanteita, on opettajan ilmoitettava niistä työnantajalle. Muutoin hyvällä työskentelyn suunnittelulla ja materiaalien valinnoilla pystytään parantamaan pienempiä työtilan puutteita.

Opetus/työtilan sisäilma

Työtilan sisäilmaa käsitellään työtilan sisäilma kohdassa

• Työtilan ilman sopiva lämpötila on noin 18 – 22 astetta taidetyöskentelyn luonteesta riippuen (istumatyötä tehtäessä korkeintaan 22 astetta).
• Auringon paistaessa lämpötila ei saisi kohota yli n. 25 asteen, niin että tilassa on tukalaa olla. Liian lämmin ilma huonontaa selvästi huoneilman laatua ja lisää liuottimien haihtumista sekä aiheuttaa terveydellisiä ongelmia. Ikkunanväliin asennetut kaihtimet tai markiisit ulkona vähentävät auringon paisteen aiheuttamaa lämpötilan nousua. Lyhyt kestoinen ikkunatuuletus (läpiveto ) raikastaa ilmaa, jos tilassa ei ole keskusilmastointiin liittyvää viilennystä.
• Tilassa ei saisi olla työskentelyä haittaavaa vetoa. Suuret ikkunat tuovat helposti vedon tuntua (etenkin pakkasella istumatyön tekeminen vetoisessa paikassa tuo sairastumisriskin).
• Verhovalinnoissa pitää miettiä paloturvallisuutta sekä jos tilassa tehdään paljon pölyävää työtä, tavalliset verhot eivät tule kysymykseen.
• Ilmankosteuden tulisi olla lämmityskaudella noin 25 – 45 %. Liian kuiva huoneilma lisää erilaisia hengitysteiden ja silmien ärsytysoireita, etenkin jos tilaa ei siivota kunnolla ja siellä käytetään liuottimia ja tehdään pölyävää työtä.

Opetus-/työtilan ilmanvaihto

• Työtilassa käytettävät materiaalit tulisi valita tai materiaalien käyttöä tulisi rajata tilan pinta-alan, korkeuden ja ilmanvaihdon Jos tila on matala ja ahdas eikä siellä ole kunnollista ilmanvaihtoa, liuottimia sisältävien materiaalien käyttöä tulisi välttää.
• Opetus/työtilassa, jossa ei ole keskusilmastointia, ikkunoita pitäisi pystyä avaamaan, silloin kun halutaan tuulettaa tai kun tilassa on liian lämmin.
• Katso kohdat:  työhuone / pienen työtilan ilmanvaihto, / kohdepoistolaitteet ja LVI suunnittelu sekä / työvaiheita, jotka vaativat kohdepoistolaitteita
• Opetustilassa pitäisi olla sprayhuuva, jos työskentely vaatii paljon ruiskutettavia työvaiheita. Spraytuotteiden(esim. fiksatiivit) käytöstä tulee olla tarkat ohjeet eli niitä ei saa käyttää opetustilassa työskentelyn aikana.
• Opetustilassa pitäisi olla tehokkaita kohdepoistolaitteita, jos tilassa käytetään paljon liuottimia, syövyttäviä aineita tai muita haitallisia kemikaaleja (pimiökemikaalit).
• Opetustilan tulee olla sopivan kokoinen suhteessa opetusryhmään. Kaikille pitää olla tarpeeksi työ- ja liikkumistilaa. Tilassa ei saisi olla kahta opetusryhmää samanaikaisesti.

Työtilan kalustus ym.

• Tilassa tulee olla hyvä valaistus riippuen mitä tilassa tehdään. Jos loisteputket sijaitsevat korkealla katossa, ne eivät riitä valaisemaan tarpeeksi, silloin kun tehdään pikkutarkkaa työtä. Jos loisteputket ovat pölyiset, vilkkuvat ja eriväriset huonontaa se valaistusta entisestään. oikein sijoitetut kohdevalaisimet työkohteessa vähentävät häikäisyä ja helpottavat työskentelyä. Huono valaistus lisää tuki- ja liikuntaelinvaivoja sekä onnettomuusriskiä. Myös porrastilat täytyy olla hyvin valaistut.valaistus
• Opetustiloissa pitää olla lukittavat kaapit materiaalien säilyttämiseen, materiaalien turvallisen varastointiin tulisi kiinnittää huomiota. Materiaaliastiat tulee olla selvästi merkittyjä. Suurien liuotin määrien varastointi vaatii erillisen metallikaapin. Katso materiaalien varastointi ja merkintä
• Taukotilan täytyy olla selvästi erotettu työtilasta.  Ruoka-aineille, astioille ja keittimille pitää olla oma säilytyskaappi.
• Työpöytien korkeus pitää suunnitella työvaiheiden mukaan. Kalusteita valittaessa tulisi painottaa hyvää ergonomista muotoilua. Lisää tietoa  fyysiset rasitusvammat
• Opetus/työtiloissa tulisi olla metalliset kannelliset roska-astiat liuotinräsyjä varten sekä suuremmat roska-astiat paperi-jätettä varten. Astiat tulee tyhjentää heti, kun kansi ei mene kunnolla kiinni. Huolimaton jätteiden käsittely huonontaa työtilan ilmaa ratkaisevasti.
• Ongelmajätteiden käsittelystä pitää olla selvät ohjeet. Katso ongelmajätteiden käsittely
• Sähkö- ym. työvälineissä pitää olla pakolliset turvasuojaimet. Työvälineiden ympärillä pitää olla tarpeeksi tilaa. Ahtaassa tilassa syntyy helposti vaaratilanteita. Metallileikkurien ja hiomakoneiden käytöstä tulee antaa tarkat ohjeet. Runsaasti melua aiheuttavat työvälineet tulisi koteloida.
• Kaikki pistorasiat tulee olla maadoitetut. Sähkötyövälineitä ei saa käyttää vesipisteiden läheisyydessä. Jos pistorasioita on vain vesipisteen läheisyydessä, tulee ne siirtää parempaan paikkaan sähkömiehen avustuksella. Poikkeustapauksissa pistorasiat tulee olla vikavirtasuojatut ( märkätilat). Sähkötyöt tulee teettää aina ammattimiehellä.  sähköturvallisuus

Vesipisteet

• Tilassa pitää olla käsisuihkulla varustettu vesipiste käsien pesua ja hätätilanteessa silmien huuhtelua sekä ”hätäsuihkutusta” (esim. happoa kaatuu päälle) varten. Katso myös vesipisteet
• Huolimatonta veden käsittelyä tulee aina välttää, sillä se voi johtaa kosteusvaurioihin ja homekasvuston Töille, jotka vaativat paljon veden käsittelyä, täytyy olla erillinen ”märkätila”. Tilan lattiassa ja seinissä pitää olla vesieristys.
• Lattiakaivon ja -kaadon paikkaa suunniteltaessa pitää ottaa huomioon kompastumisvaara sekä kalusteiden sijoittelu. Märkätilassa täytyy olla myös vedenpitävä kynnys, joka on maalattu huomiovärillä.

Pölyävä työ

• Pölyävää työtä varten tulee olla väliseinällä varustettu helposti siivottava tila. Jauheenmuodossa olevien materiaalien käytöstä tulisi antaa tarkat ohjeet.
• Pölyä voi myös rajata erillisellä kehikolla ja muoviverholla. Pölyräjähdyksen vaaraan on kiinnitettävä aina huomiota, kun tehdään hyvin pölyistä työtä. Katso lisää  pölyävien materiaalien käsittely

Turvallisuusohjeita

• Paloturvallisuus on huomioitava hälytyslaitteilla. Tilassa täytyy olla alkusammuttamiseen tarvittavat välineet, jauhesammutin ja sammutuspeite, jotka on sijoitettu paloturvallisuusohjeiden mukaisesti. Opettajille tulisi antaa alkusammutus koulutusta.
• Varapoistumistie pitää olla selvästi merkitty. Poistumistien tulee olla helposti avattava eli kulkureitillä ei saa säilyttää tavaroita. Jos tilassa on vain yksi poistumistie, täytyy esillä olla hyvät toimintaohjeet onnettomuuksien varalle. Liuotinvarasto ei saa olla ulosmenotien lähellä.
• Tilassa pitää olla puhelin ja Hälytysnumeron tulee olla esillä.  paloturvallisuus

Opetustilan siivous

• Jos samassa opetustilassa työskentelee peräkkäin useita eri oppilasryhmiä, pitää tilan siivouksesta antaa tarkat ohjeet.
• Katso työtilan siivous
• Opetustilan lattiat tulee siivota vasta kun kaikki ryhmät ovat lopettaneet työskentelyn, koska pöly nousee ilmaan ja huonontaa siten huoneilman laatua.
• Opetusryhmien pitää ajoissa siivota työpöydät, tyhjentää roska-astiat ja tuulettaa tilat, niin että seuraava ryhmä voisi aloittaa heti työskentelyn. Työpöydillä ja lattialla ei saa säilyttää materiaaleja, koska se vaikeuttaa siivousta.
• Märät lattiat pitää kuivata välittömästi. Liukas lattia lisää onnettomuusriskiä.
• Jos tilassa joudutaan käyttämään runsaasti jotain haitallista liuotinta, tulee opetusryhmien välissä olla runsaasti aikaa tilan tuulettamiseen. Vaikka tilassa olisikin kohdepoistajat, niiden tehokkuudesta ei aina ole varmuutta. Voimakas liuottimien tuoksu on aina varoittavaa.

Turvallinen työskentely

Työskentelyohjeita löydät  vaihtoehtoja turvalliseen työskentelyyn

• Liuottimien käytöstä pitää antaa tarkat ohjeet, jotta niitä kulutettaisiin mahdollisimman vähän. Puhdistustöissä liuotinpullon korkkia ei avata, vaan liuotinta annostellaan korkkiin tehdyn reiän avulla.
• Älä nosta pulloja ja muita astioita vain korkista pitäen.
• Oppilailla voisi esim. olla tukevat kannalliset lasi- tai muovipurkit (esim. pilttipurkki, lääkepurkki) maalausnesteitä, suojalakkausta jne. varten, joihin on tarralla merkitty oppilaan nimi ja mitä purkit sisältävät sekä päivämäärä. Liuotinnesteitä sisältävät purkit varastoidaan valolta ja lämmöltä suojaavaan kaappiin.
• Siveltimiä ei saa säilyttää avonaisissa liuotinastioissa.
• Purkit ja liuotinastiat tulee sulkea heti käytön jälkeen ja laittaa kaappiin, etenkin jos läheisyydessä käsitellään kipinöitä synnyttäviä laitteita tai esim. kaasukeitintä.
• Liuotinpohjaisten rakennusmaalien ja spraymaalien käyttö maalausvälineenä vaatii hyvää kohdepoistoa ja kaasunaamarin käyttöä. Niiden käyttö ei ole suositeltavaa opetustilassa.
• Jos lasten taideopetuksessa käytetään vesiliukoisia maalijauheita värien valmistukseen, pitää opettajan sekoittaa värit valmiiksi ennen opetuksen alkua.
• Käytä lusikkaa ( esim. merkitty oma muovilusikka, jokaiselle eri jauheelle) aina apuna kun annostelet jauheita. Pahvinen tai vanerinen kehikko estää värin leviämisen ja helpottaa Kun siivoat, ruiskuta hieman vettä jauheen päälle, niin se on helpompi kerätä talteen.

 Suojautuminen

• Suojakäsineiden ja hengityssuojainten käytöstä ja valinnasta tulisi antaa tarkat ohjeet (esim. jauhepölylle pölysuodatin P2 tai P3). Kankainen pölysuojain ei suojaa kaasuilta. Suojainten täytyy olla aina CE- merkittyjä. Suojaimista löydät tietoa suojautuminen
• Hengityssuojaimia vaativia työvaiheita tehdään ainoastaan erillisissä työskentelytiloissa. Ei voi vaatia, että kaikki oppilaat joutuvat käyttämään hengityssuojaimia yhden oppilaan työskentelyn takia.
• Säilytä hengityssuojainta esim. muovipussissa. Kaasunaamari olisi hyvä puhdistaa heti käytön jälkeen, pyyhkimällä se kostealla liinalla.
• Silmäsuojaimien (silmälasit eivät suojaa tarpeeksi) käyttö aineita ruiskutettaessa on suositeltavaa (myös avustavalla henkilöllä). Vaaratilanteita syntyy, jos ruiskutustilassa on ahdasta.
• Myös vesiliukoiset materiaalit, silloin kun niitä käytetään runsaasti tai niitä ruiskutetaan, vaativat suojakäsineiden ja hengityssuojaimen käyttöä.
• Eri liuottimet ja syövyttävät aineet vaativat erilaisen suojakäsinemateriaalin. Samojen käsineiden jatkuva käyttö tulee kieltää. Pineenitärpätti, Ranskalainen tärpätti sekä sitrusohenne (etenkin, kun aineita varastoidaan pitkiä aikoja, ne hapettuvat) voivat aiheuttaa ihoallergiaa. Allergian saanut ei voi enää työskennellä eikä edes oleskella samassa tilassa, jossa aineita käytetään.

Muita opetus/työtilan turvallisuuteen liittyviä sääntöjä ja suosituksia

Katso  yleistä työhuoneturvallisuudesta

• Oppilaille pitää antaa turvalliseen pukeutumiseen liittyviä ohjeita. Pitkät hiukset täytyy olla taakse sidottuna etenkin kun käytetään sähkötyökoneita. Leveät hihat ja riipukset tuovat myös onnettomuusriskin. Villa-asut eivät sovi pölyävän työn tekemiseen.
• Huonosti lähtevää likaa (esim. painoväri) varten tulee olla erikoispesuaine. Pesuaineen tulee olla turvallisin vaihtoehto. Huom. kahvinporojen käyttö käsien puhdistusaineena pitää kieltää, sillä se tukkii viemärit.
• Lapsiryhmissä käsienpesuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kädet pestään tavallisella saippualla.
• Oppilaille tulee tehdä selväksi, ettei työskentelyn aikana ruokailla työtilassa. Kahvi- ja vesimukien tuonti työpöydille tulee kieltää.
• Opetustiloihin ei saa tulla alkoholin tai huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena.
• Opetustiloissa sekä taukotilassa ei saa tupakoida.
• Opetustilaan ei saa tuoda vanhoja sähkölaitteita esim. hiustenkuivaajia, joiden sähköturvallisuudesta ei ole varmuutta.
• Oppilaat eivät saa työskennellä yksin opetustilassa opetusajan ulkopuolella esim. iltaisin, jos he eivät hallitse vielä materiaalien ja työvälineiden käyttöä. Yksin työskentelyyn, liittyy aina riski, ettei apua saada ajoissa onnettomuuden sattuessa.
• Ulkopuolisia ihmisiä ei saa päästää opetustiloihin.

Selviytymisohjeita opettajille ym.

• Näytä hyvää esimerkkiä oppilaille eli suojaudu myös aina itse hengityssuojaimella ja silmäsuojaimilla, kun neuvot oppilaita esim. sprayhuuvan käytössä. Käytä myös aina suoja-asua ja suojakäsineitä, kun esittelet materiaalien käyttöä.
• Pyri ruokailemaan, lepäämään ja ulkoilemaan säännöllisesti, vaikka sinulla olisikin kiire. Kiire ja väsymys altistavat helposti onnettomuuksille. Katso  stressi
• Suunnittele oma työskentelysi ja opetustyö niin että kumpikaan ei kärsi. Huolehdi myös ihmissuhteistasi.
• Ole yhteydessä muihin opettajiin, jotka opettavat samassa tilassa. Opetustilan puutteisiin voi näin saada helpommin parannuksia.
• Älä poistu luokasta kuin esim. wc käynnin ajaksi kun opetat alkeisryhmiä tai lapsia. Muutenkin on suositeltavaa seurata oppilaiden työskentelyä kuin istua esim. opettajien huoneessa.

Luennoilta 2

salonen_kuvataiteilijan-tyosuojelun-paletti